Tervetuloa Pietarsaareen, kaksikieliseen kaupunkiin Perämeren rannalla Pohjanmaalla! Kaupungin perusti vuonna 1652 kreivi Jakob De la Gardien leski Ebba Brahe kuningatar Kristiinan luvalla, ja ruotsinkielinen nimi Jakobstad muistuttaa yhä kreivistä. Vuonna 1765 Pietarsaari sai osittaisen tapulioikeuden, ja vuosisadan lopulla siitä kasvoi Suomen suurin laivojen tuottaja. Keskustalle ovat tyypillisiä leveät kadut ja kaupunginosia erottavat esplanadit. Asukkaista enemmistö puhuu äidinkielenään ruotsia. Kierroksella nähdään kaksi vanhaa kirkkoa, kaupungin museo ja raatihuone, perinteisin menetelmin rakennettu purjealus ja arktinen museo.
Jakobstad Church
Kuva: Tomisti · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi on Pietarsaaren kirkko, joka valmistui vuonna 1731. Se rakennettiin isovihan aikana poltetun kaupungin ensimmäisen kirkon paikalle, ja suunnittelusta vastasi rakennusmestari Johan Simonsson Knubb. Puinen, tasavartinen ristikirkko kuuluu Suomen varhaisimpiin ristikirkkoihin. Alttaritaulut maalasi vuonna 1784 tukholmalainen muotokuvamaalari Frans Gabriel Westerberg. Huomio kiinnittyy yli kolme metriä korkeaan seitsenhaaraiseen messinkiseen kynttilänjalkaan, jonka pormestari Niclas Wendelius lahjoitti vuonna 1709. Pohjalaistyyppisen kellotapulin rakensi vuonna 1742 vöyriläinen Henrik Thomasson Kattil. Kirkkoa käyttävät sekä ruotsinkielinen että suomenkielinen seurakunta.
Pedersöre Church
Kuva: Asbjørn · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsPedersören kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka alueliitosten vuoksi sijaitsee nimestään huolimatta Pietarsaaressa eikä Pedersören kunnassa. Se on Pohjanmaan vanhimpia kirkkoja. Paikalle rakennettiin ensimmäinen puukirkko jo 1200-luvun loppupuolella. Vuosina 1787–1795 kirkko muutettiin ristikirkoksi kirkonrakentaja Jacob Rijfin johdolla, kuningas Kustaa Kolmannen hyväksymien piirustusten pohjalta. Korkea torninhuippu säästettiin, ja sen esikuvana pidetään Tukholman Storkyrkanin tornia. Heinäkuussa 1985 tulipalo tuhosi huipun sekä alttaritaulun ja urut. Yllättävä yksityiskohta: tapulin vanhin kello on vuodelta 1488, ja Jacob De la Gardie hankki sen Turun tuomiokirkosta vuonna 1615.
Jakobstad - Pietarsaari Museum
Kuva: SamiKullström · CC0 · Wikimedia CommonsIsokadulla, historiallisessa Malmin talossa, toimii Pietarsaaren museo, joka kertoo kaupungin historiasta. Museo perustettiin vuonna 1904, ja vuonna 1906 siitä tuli yksi Suomen vanhimmista kunnallisista museoista, kun kaupunki otti sen hoitaakseen. Malmin talossa painottuvat merenkulku ja laivanrakennus: esillä on 1800-luvun lopun varustamokonttori, laivakuvia ja pienoismalleja. Piharakennuksessa voi kurkistaa 1950-luvun maalaiskauppaan, työläisasuntoon, kampaamoon, talonpoikaistupaan ja takilakamariin. Museoon kuuluvat myös Strengbergin tupakkamuseo, Runebergin mökki ja Westmanin muorin mökki. Yllättävä yksityiskohta: museon valokuvakokoelma on Suomen suurimpia.
Jacobstads Wapen
Pietarsaaren ylpeys on Jacobstads Wapen, kaksimastoinen kaljaasi, joka rakennettiin Pietarsaaressa vuosina 1988–1994 kopioksi samannimisestä 1700-luvun aluksesta. Piirustukset ovat ruotsalaisen sotalaiva-arkkitehdin Fredrik Henrik af Chapmanin vuodelta 1755, ja ne ovat Suomen vanhimmat löydetyt laivapiirustukset. Alus rakennettiin Vanhassa Satamassa talkootyönä perinteisin käsityömenetelmin. Rungon pituus on 25 metriä, isomasto kohoaa 32 metriä vesirajan yläpuolelle, ja kahdeksan purjeen yhteispinta-ala on 540 neliömetriä. Alkuperäinen alus myytiin aikanaan Amsterdamissa. Wapen osallistui vuonna 2003 Pietarin kaupungin 300-vuotisjuhliin, ja siitä tuli Pietarsaaren uusi symboli.
Jakobstad City Hall
Kuva: Tomisti · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKauppatorin itälaidalla seisoo Pietarsaaren raatihuone, puurakennus, joka rakennettiin varta vasten kaupungintaloksi. Sen suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Georg Wilenius, ja se valmistui 1870-luvulla. Taustalla oli vuonna 1875 voimaan tullut laki, joka lakkautti kaupunginraadit ja toi tilalle kaupunginvaltuustot, ja kaupungit tarvitsivat uusia tilavampia kaupungintaloja. Pietarsaaren raatihuonetta pidetään hyvänä esimerkkinä näistä ensimmäisistä kaupungintaloista. Vuonna 1890 alkaneissa muutostöissä rakennus sai uusrenessanssia noudattavan julkisivunsa. Kaupunginvaltuusto kokoontuu täällä yhä, ja historiallinen keskusta on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Nanoq
Kierros päättyy Nanoqiin, Suomen ensimmäiseen arktiseen museoon. Sen perusti vuonna 1991 Pentti Kronqvist, joka sai idean naparetkillään keräämistään esineistä. Nimi on grönlantia ja tarkoittaa jääkarhua. Kaksikerroksinen päärakennus on osittain rakennettu maan sisään turvemajan tapaan, ja siellä esitellään arktisten kansojen elämää, vaatteita ja pyyntivälineitä sekä Pohjois-Kanadan inuiittien vuolukiviveistoksia. Esillä on myös esineitä kuuluisilta naparetkiltä, kuten jäljennös S. A. Andréen kohtalokkaan retken ilmapallon gondolista sekä Fridtjof Nansenin ja Roald Amundsenin esineitä. Museoalueella on parisenkymmentä rakennusta.