Tervetuloa Poriin! Olemme Satakunnan maakuntakeskuksessa Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla. Pori perustettiin vuonna 1558 Ulvilan pohjoispuolelle, kun Ulvilan satama oli maankohoamisen vuoksi käynyt kulkukelvottomaksi isoille laivoille. Ruotsiksi kaupunki on Björneborg ja latinaksi Arctopolis. Historiansa aikana Pori on palanut yhdeksän kertaa. Nykyään täällä asuu noin 83 000 ihmistä, ja kaupunki tunnetaan jazzfestivaalistaan, Yyterin hiekkarannoista, Kirjurinluodosta ja Porin teatterista. Lähdetään liikkeelle mausoleumista, jonka freskot kuuluvat suomalaisen taiteen aarteisiin.
Jusélius Mausoleum
Kuva: kallerna · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKäppärän hautausmaalla seisoo Juséliuksen mausoleumi, jonka liikemies F. A. Jusélius rakennutti 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä Sigridin hautamuistomerkiksi. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen rakennus valmistui vuonna 1903, ja se muistuttaa kirkkoa mutta on monella tapaa vapaampi. Mausoleumi on kuuluisa Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemista freskoista, joita on kutsuttu hänen tuotantonsa huippukohdaksi. Raamatullisten aiheiden rinnalla maalauksissa on kalevalaisia teemoja sekä teosofista ja jopa okkultistisena pidettyä symboliikkaa. Yllättävä yksityiskohta: nykyiset freskot eivät ole alkuperäisiä.
Central Pori Church
Kuva: Matti Remes · CC BY 2.5 · Wikimedia CommonsKokemäenjoen rannalla, ydinkeskustan tuntumassa, kohoaa Keski-Porin kirkko, kaupungin suurin kirkko. Se rakennettiin vuosina 1859–1863 ja vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1864. Kirkon suunnittelivat arkkitehdit Carl Johan von Heideken ja Georg Theodor Chiewitz. Ulkoa kirkko on uusgoottilainen, mutta sisustus noudattaa kansallisromantiikkaa. Kirkko puistoineen kuuluu vuonna 2002 perustettuun Porin kansalliseen kaupunkipuistoon ja samaan kokonaisuuteen kuin Kokemäenjoen rantakorttelit eli niin sanottu Kivi-Pori, jonka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.
Kirjurinluoto
Kuva: kallerna · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKokemäenjoen suistossa on Kirjurinluoto, saari ja puisto, joka on yksi Porin tunnetuimmista nähtävyyksistä. Täällä järjestetään joka vuosi Pori Jazz -festivaali sekä Porispere-rockfestivaali, ja saarella on ulkoilmakonserttien areena. Muulloin luoto on porilaisten virkistyspaikka: täällä on kahviloita ja ravintoloita, lasten leikkipaikka, uimaranta, minigolf, frisbeegolfrata ja kesäteatteri. Saari kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Yllättävä yksityiskohta liittyy nimeen: ruotsiksi saari on Skrivarholmen, ja aiemmin sitä kutsuttiin Kriivarinluodoksi.
Pori Art Museum
Kuva: Lepax · Public domain · Wikimedia CommonsEtelärannalla joen varressa on Porin taidemuseo, vuonna 1979 perustettu modernin ja nykytaiteen museo. Sen syntyyn vaikutti ennen kaikkea professori Maire Gullichsen, Artek-huonekaluyhtiön perustajiin kuulunut taiteen tukija, jonka lahjoittamat teokset ovat kokoelmien pohja. Museo toimii vuonna 1860 valmistuneessa entisessä pakkahuoneessa, jonka suunnitteli C. J. von Heideken. Museokäyttöön rakennuksen muutti vuosina 1979–1981 arkkitehti Kristian Gullichsen, ja viimeisin laajennus valmistui vuonna 2000. Museo tunnetaan vaihtuvista näyttelyistään, jotka esittelevät kotimaisen ja kansainvälisen taiteen uusimpia virtauksia.
Pori Theatre
Kuva: No machine-readable author provided. Silenzio assumed (based on copyright claims · Public domain · Wikimedia CommonsKeskustassa edessäsi on vuonna 1884 valmistunut teatteritalo, jota pidetään yhtenä Suomen kauneimmista teatterirakennuksista. Uusrenessanssia edustavan talon suunnitteli ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg, ja se on Suomen neljänneksi vanhin teatteritalo. Erityisen kuuluisia ovat 304-paikkaisen päänäyttämön allegoriset kattomaalaukset. Talossa toimiva Porin Teatteri syntyi vuonna 1931, kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin, ja vuodesta 1967 se on ollut myös yksi Pori Jazzin konserttipaikoista. Yllättävä yksityiskohta: vuonna 1910 teatteritalossa järjestettiin kreikkalais-roomalaisen painin SM-kilpailut.
Yyteri
Kuva: kallerna · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierros päättyy meren rantaan Yyteriin, Meri-Porin alueelle Yyterinniemen länsiosaan. Koko niemimaa Kyläsaaresta Mäntyluotoon koostuu hiekasta ja sorasta, ja avomeren puolella hiekkarantaa on noin kuusi kilometriä. Pelkästään Yyterin kaupunginosan ranta on yli kaksi kilometriä avointa hiekkarantaa, ja se on luonnonsuojelualuetta. Kylpylähotelli ja muut matkailuyritykset sijaitsevat hiekkarannikon äärellä, ja alueella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja.