Tervetuloa Seinäjoelle, Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskukseen! Kaupunki sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin. Alue kuului alun perin Ilmajoen pitäjään, ja 1800-luvulla Östermyran rautaruukin myötä Törnävälle syntyi teollisuus- ja asutuskeskittymä, ja itsenäisen kunnallishallinnon Seinäjoki sai vuonna 1868. Pohjanmaan rata synnytti asemakylän, josta kasvoi myöhemmin kaupunki. Vuonna 1960 Seinäjoki oli yksi kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista. Keskustan etelälaitaa hallitsee Alvar Aallon suunnittelema rakennusryhmä, Aalto-keskus, ja tällä kierroksella keskitymmekin Aallon perintöön kirkosta kaupungintaloon.
Lakeuden Risti Church
Kuva: Santeri Viinamäki · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsKierros alkaa Lakeuden Rististä, Alvar Aallon suunnittelemasta kirkosta, joka rakennettiin vuosina 1957–1959 ja vihittiin käyttöön vuonna 1960. Tunnetuksi kirkon on tehnyt sen 65 metriä korkea kellotorni, josta näkyy lähes koko Seinäjoen kaupunki, ja siksi se on turistien suosima matkailukohde. Kirkon taustalla oli tilanpuute: Törnävän kirkko jäi maalaiskunnan puolelle, eikä kauppalalla ollut omaa kirkkoa, joten kirkoksi vihittiin pienen rukoushuoneen sali. Vuonna 1943 kirkkovaltuusto päätti hankkia tontit uutta kirkkoa varten. Lakeuden Risti on Museoviraston suojelema, kuten koko muukin Aalto-keskus.
Aalto Centre
Kuva: Harri Blomberg · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsYmpärilläsi avautuu Aalto-keskus, Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus ja yksi Suomen merkittävimmistä arkkitehtonisista kokonaisuuksista. Kuuden rakennuksen kokonaisuus syntyi vähitellen: Lakeuden Risti valmistui vuonna 1960, kaupungintalo 1962, kirjasto 1965, seurakuntakeskus 1966, valtion virastotalo 1968 ja teatteritalo vasta 1987. Rakennusten väliin jää graniittikivetty sisäpiha, Kansalaistori. Aalto-keskus on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon osana Aalto Works -kokonaisuutta, johon kuuluu 13 Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemaa rakennusta ja aluetta.
Seinäjoki City Hall
Kuva: Harri Blomberg · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSeinäjoen kaupungintalo valmistui vuonna 1962, ja Aalto suunnitteli sen kaupunkikeskustan suunnittelukilpailun perusteella. Julkisivua hallitsee pilarihalli, jossa on pääsisäänkäynti. Katso tarkkaan seiniä: kiiltävän tummansiniset keraamiset sauvat välkehtivät eri tavoin eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Aalto kehitti tämän sauvatiilen Kansaneläkelaitoksen pääkonttoria varten, ja täällä sitä käytettiin ensimmäisiä kertoja julkisivumateriaalina. Valtuuston tornimaisen korkeassa istuntosalissa paikat on sijoitettu säteittäin puheenjohtajan paikan ympärille, ja hyvän akustiikkansa ansiosta salia käytetään myös luento- ja konserttisalina.
Seinäjoki Library
Kuva: Kotivalo · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSeinäjoen kaupunginkirjastossa yhdistyvät kaksi aikakautta: pääkirjasto Apila, joka valittiin Vuoden betonirakenteeksi 2012, ja siihen liittyvä Alvar Aallon Aalto-kirjasto. Kirjaston juuret ulottuvat kevättalveen 1865, jolloin nuori kappalainen Salomon Hirvinen, Östermyran ruukinpatruuna Gustaf August Wasastjerna ja muut vaikutusvaltaiset miehet päättivät paikata koulun puutetta perustamalla kansankirjaston. Kirjoja lahjoitti muun muassa Östermyran kartanon pehtoori Kyntzell, ja kirjasto sijaitsi aluksi ilmeisesti pappilassa.
Seinäjoki Civil Guard House
Kuva: Kotivalo · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierroksen päättää Seinäjoen suojeluskuntatalo, Alvar Aallon ensimmäinen julkinen työ. Kolmen rakennuksen kokonaisuus rakennettiin vuosina 1924–1926, ja se henkii 1920-luvun klassismia. Puolipyöreään juhlasaliin, jonka halkaisija oli 12,1 metriä, mahtui istumaan 150–200 henkeä, ja Aalto suunnitteli sen sisustukseen koivuiset pirtinpöydät ja vanhanmalliset kattokruunut. Nykyään talossa toimii Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo. Sisäpihalle pystytettiin vuonna 1988 professori Pentti Papinahon veistämä Suojeluskuntalainen-patsas.
Lomakuume
