Tervetuloa Sodankylään, pohjoissaameksi Soađegilli! Olemme Lapin maakunnan keskiosassa, pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurimmassa kunnassa heti Inarin jälkeen. Naapureina ovat Inarin lisäksi Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Rovaniemi ja Savukoski. Nimen alkuperästä on monta teoriaa: vanhoissa lähteissä se esiintyy muun muassa muodossa Såvannby vuonna 1563, ja alkuosa voi olla suomalaistettu muoto saamelaisesta sukunimestä Čoavvá. Sodankylässä toimii Jääkäriprikaati, ja kuusi kilometriä keskustasta etelään on Sodankylän geofysiikan observatorio. Osa Urho Kekkosen kansallispuistosta ulottuu kunnan alueelle. Lähdetään kierrokselle vanhan puukirkon, tuntureiden ja talonpoikaisperinteen pariin.
Sodankylä Old Church
Kuva: EerikLehto · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi seisoo Sodankylän vanha kirkko, yksi Suomen vanhimmista puukirkoista. Se rakennettiin vuonna 1689 kuningas Kaarle Yhdennentoista kustannuksella, ja se oli vasta kolmas Kemin Lappiin rakennettu kirkko Inarin ja Kemijärven kirkkojen jälkeen. Kirkossa kävivät nykyisen Sodankylän, Kittilän, Pelkosenniemen ja Savukosken seudun asukkaat. Satulakattoinen kirkko on torniton, ja sisätilat ovat vuoraamattomat ja maalaamattomat. Tynnyriholvi on vuodelta 1703, ja kirkkoon mahtuu noin 220 ihmistä. Yllättävä yksityiskohta: katon harjakampa ja viirit edustavat keskiajalle palautuvaa tyyliä, ja 1700-luvun tapaan kirkon lattian alle on haudattu arvokkaita henkilöitä.
Sodankylä Church
Kuva: WikiCraft · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsVanhan kirkon lähellä on Sodankylän nykyinen kirkko, joka vihittiin käyttöön 27. lokakuuta 1859, kun vanha kirkko oli käynyt ahtaaksi ja rapistunut. Varat rakentamiseen hyväksyi keisari Nikolai Ensimmäinen vuonna 1852, ja arkkitehti Ludvig Isak Lindqvistin piirustukset vahvisti keisari Aleksanteri Toinen vuonna 1856. Intendentti Ernst Lohrmann ehdotti piirustuksiin korkeampaa, kokonaan puista tornia, mutta muuten kirkko rakennettiin paikkakunnalta louhitusta kivestä. Siksi koristemuuraukset jäivät pois ja kirkosta tuli koruttoman yksinkertainen. Yllättävää on suunta: kirkko on rakennettu pohjois–eteläsuuntaan, ja alttari on kirkkosalin pohjoispäädyssä. Tornin kokonaiskorkeus on 30 metriä.
Sodankylä Local History Museum
Kuva: HeiPe · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsSodankylän kotiseutumuseo vie meidät 1900-luvun alun talonpoikaiselämään Sodankylässä ja Sompiossa. Päärakennus on Kuukkelin talo, joka rakennettiin vuonna 1906 Rieston kylään, nykyisen Lokan tekoaltaan alueelle, ja siirrettiin museoalueelle vuonna 1962. Sen ympärille on koottu aikakaudelle tyypillinen pihapiiri: makasiini, savusauna ja pirrakota, navetat, aitat, paja, riihi ja lato, yhteensä 13 rakennusta. Yllättävä yksityiskohta: makasiini, sepän paja ja tolla on rakennettu paikan päällä perinteisin menetelmin. Kokoelmat saivat alkunsa, kun Sodankylä-Seura aloitti esineiden keruun ja perinteen tallentamisen vuonna 1949.
Luosto
Kuva: J-P Kärnä · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsNoin 30 kilometriä Sodankylän keskustasta kaakkoon kohoavat Luostotunturit, joiden korkein laki Ukko-Luosto yltää 514 metriin. Tunturit muodostavat luoteesta kaakkoon kulkevan kvartsiittiselänteen, ja ne kuuluvat osittain Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Luostolla on laskettelukeskuksia, hotelleja ja kylpylä sekä Ilmatieteen laitoksen säätutka. Yllättävä yksityiskohta: viiden kilometrin päässä tunturista on Lampivaaran ametistikaivos, jonne pääsee talvella lumikulkuneuvolla tai hiihtäen ja kesällä ulkoilutietä pitkin kävellen. Pyhä-Luoston maisemissa kilpailtiin myös Jukolan viesti vuonna 1994.
Pyhä-Luosto National Park
Kuva: Trainthh · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsLuoston tunturit kuuluvat Pyhä-Luoston kansallispuistoon, joka ulottuu Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven alueille. Puisto perustettiin vuonna 1938 alun perin vain Pyhätunturin ympärille, ja vuonna 2005 siihen yhdistettiin Luoston alue. Siksi Pyhä-Luosto on yhtä aikaa yksi Suomen vanhimmista ja uusimmista kansallispuistoista. Pinta-alaa on 144 neliökilometriä, ja maisemaa hallitsevat tunturit, vanhat havumetsät, laajat aapasuot ja rakkakivikot. Kansallispuisto kuuluu Suomen suosituimpiin, ja sen tunturijono on hieno päätös kierrokselle.
Lomakuume
