Tervetuloa, välkommen Turkuun! Seisot Suomen vanhimmassa kaupungissa, joka syntyi Aurajoen suulle Saaristomeren rannalle jo ennen 1200-lukua. Perustamisvuotena pidetään vuotta 1229, jolloin paavi Gregorius Yhdeksäs mainitsi kaupungin latinankielisellä nimellä Aboa. Turku oli pitkään Suomen merkittävin asutuskeskus, maan epävirallinen pääkaupunki vuosina 1809–1812 ja 1840-luvulle asti Suomen suurin kaupunki. Nykyään täällä asuu noin 210 000 ihmistä. Lähdetään joen varteen linnojen, kirkkojen ja merenkulun tarinoiden pariin.
Turun linna
Kuva: Otto Jula · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kohoaa Turun linna, joka perustettiin Aurajoen suulle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Vuosisatojen aikana se on ollut paljon muutakin: Juhana Kolmannen herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja jopa vankila. Kesällä 1941 linna vaurioitui pahoin pommituksessa, ja sodan jälkeen se korjattiin laajasti. Yllättävä yksityiskohta: linnan kirkko on suosittu vihkipaikka, ja esilinnan kahvilaravintolassa järjestetään keskiaikaisia rahvaanpitoja.
Turun tuomiokirkko
Kuva: Markus Koljonen ( Dilaudid ) · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsAurajoen rannalla, Vanhan Suurtorin vieressä, seisoo Turun tuomiokirkko, Suomen ainoa keskiaikainen basilika ja maan tärkeimpänä pidetty kirkkorakennus. Sitä kutsutaan kansallispyhäköksi, vaikkei nimitys olekaan virallinen. Ensimmäinen kirkko rakennettiin puusta 1200-luvun lopulla, ja vuonna 1300 se vihittiin Suomen pääkirkoksi. 1300- ja 1400-luvuilla sitä laajennettiin pääosin kivestä, ja vuoden 1827 Turun palon jälkeen se rakennettiin suurelta osin uudelleen. Siksi sen seinissä kohtaavat romaaninen, goottilainen ja uusgoottilainen tyyli. Tuomiokirkko on arkkipiispan istuin, ja sen keskipäivän kellonlyönnit kuullaan valtakunnallisessa radiossa. Se on myös keskeinen osa suomalaisten joulunviettoa.
Luostarinmäen museokortteli
Kuva: Kreegah · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKävelemme nyt Vartiovuoren kupeeseen Luostarinmäelle, Turun ainoalle yhtenäiselle puutaloalueelle, joka säilyi suuresta palosta vuonna 1827. Ulkoilmamuseona se on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen, sillä rakennukset seisovat yhä alkuperäisillä paikoillaan. Museo avattiin yleisölle 29. kesäkuuta 1940, ja sen kahdeksantoista pihapiiriä on rakennettu 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Täällä heräävät henkiin turkulaisten käsityöläisten arki ja tarinat.
Forum Marinum
Kuva: Forum Marinum official logo · Public domain · Wikimedia CommonsAurajoen varrella sataman tuntumassa on Forum Marinum, merenkulun valtakunnallinen vastuumuseo ja merivoimien museo, oikeastaan kokonainen merellinen kortteli. Näyttelyt ovat vanhoissa varastorakennuksissa Linnanpuomissa ja Kruununmakasiinissa, ja rantaan on kiinnitetty museoaluksia, joihin pääsee tutustumaan. Museo avattiin vuonna 1999, kun kaksi vanhempaa merimuseota yhdistyivät. Vuonna 2024 täällä vieraili 106 000 maksanutta kävijää.
Turku
Kuva: Markus Koljonen ( Dilaudid ) with thanks to Jontts and Turku Cathedral · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsNousemme Puolalanmäelle, jonka laella seisoo Turun taidemuseo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström, ja se valmistui vuonna 1904. Talo rakennettiin liikemiesveljesten Ernst ja Magnus Dahlströmin lahjoittamin varoin ja lahjoitettiin kaupungille. Avautuessaan se oli Suomen toinen varta vasten taidemuseoksi suunniteltu rakennus Ateneumin jälkeen. Museon kokoelma kuuluu vuonna 1891 perustetulle Turun Taideyhdistykselle, ja sen ensimmäinen intendentti oli taiteilija Victor Westerholm.
Ruissalo
Kuva: kallerna · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsLopuksi suuntaamme Turun edustalle Ruissalon saarelle. Saari on itä-länsisuunnassa seitsemän kilometriä pitkä, ja sen lounaispuolella avautuu Airisto. Kapeaa Pukinsalmea pitkin kulkevat laivat Turun satamasta avomerelle, joten täältä voi bongata ohi lipuvia aluksia. Ruissalo on luonnoltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokas, sen lehdot kuuluvat kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan, ja lähes koko saari liitettiin Natura 2000 -verkostoon vuonna 2000. Vuonna 2016 Ruissalon kaupunginosassa asui vain 121 ihmistä.
Lomakuume