Tervetuloa Utsjoelle, pohjoissaameksi Ohcejohka! Olemme Suomen ja koko Euroopan unionin pohjoisimmassa kunnassa. Utsjoen ainoa suomalainen naapurikunta on Inari, ja pohjoisessa raja kulkee Norjaa vasten, missä rajakuntina ovat Kaarasjoki, Teno ja Uuniemi. Unionin pohjoisin piste on merkitty rajamerkillä Nuorgamiin. Utsjokilaakso on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista, ja se kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Kunta on hyvin harvaan asuttu, ja tunturit, joet ja saamelainen kulttuuri leimaavat sen elämää. Lähdetään kierrokselle rajajoen rantaan, pohjoisimman kirkon pihaan ja kanjonien maailmaan.
Sami Bridge
Kuva: Ninara · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsEdessäsi kaartuu Saamen silta, pohjoissaameksi Sámi šaldi, joka ylittää Tenojoen ja yhdistää Utsjoen kuntakeskuksen Norjan puolella olevaan Roavvegieddin kylään. Sillan pituus on 300 metriä ja jänneväli 155 metriä, ja se avattiin vuonna 1993. Yllättävä yksityiskohta: juuri tähän siltaan päättyy Helsingistä asti kulkeva valtatie 4. Sillan yli kulkee myös E75, joka jatkaa Norjan puolelle Vuoreijaan asti. Rakennesuunnittelija Esko Järvenpää palkittiin Vuoden teräsrakenne -palkinnolla vuonna 1993.
Tana
Kuva: BishkekRocks · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsSillan alla virtaa Teno, pohjoissaameksi Deatnu, mikä tarkoittaa suurta jokea. Joen pituus on 361 kilometriä, ja 256 kilometrin matkalta se sivujokineen muodostaa Suomen ja Norjan välisen rajan. Teno on maineikas kalastusvirta ja Pohjois-Euroopan suurin ja tuottoisin luonnontilainen lohijoki. Utsjoella joki kulkee jääkauden muovaamassa laaksossa, joka on Suomen pisin laakso ja kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Yllättävä yksityiskohta: Tenon laakso on niin sanotun jokisaamelaisen kulttuurin ydinaluetta, ja lohenkalastus on tämän kulttuurin keskiössä.
Utsjoki Church
Kuva: BishkekRocks · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsNoin kuusi kilometriä kirkonkylästä etelään valtatien 4 varrella seisoo Utsjoen kirkko, Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin kirkko. Ernst Lohrmannin suunnittelema kirkko rakennettiin harmaakivestä vuosina 1850–1853, ja se on pieni: istumapaikkoja on 230. Alttaritaulun, taivaaseenastumista kuvaavan öljymaalauksen, maalasi Aukusti Koivisto vuonna 1924, ja sitä ennen alttariseinällä oli vain kullattu puuristi. Yllättävä yksityiskohta on kirkon lähellä: kauempaa saapunut kirkkokansa yöpyi kirkkotuvissa, joita on entisöity 14, ja vanhimmat ovat 1700-luvulta. Kirkko, tuvat ja pappila ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.
Kevo Strict Nature Reserve
Kuva: Lakkahillo · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsUtsjoen sisämaassa on Kevon luonnonpuisto, joka perustettiin vuonna 1956 suojelemaan Kevon kanjonia ja sitä ympäröivää tunturiluontoa. Puiston pinta-ala on noin 712 neliökilometriä. Sen sydän on yli 40 kilometriä pitkä ja paikoin lähes 80 metriä syvä kanjoni, jonka pohjalla virtaa Kevojoki, ja kanjonin putouksista tunnetuin on komea Fiellu. Luonnonpuistossa saa liikkua vain kahta merkittyä reittiä pitkin: kanjonia seuraava retkeilyreitti on 64 kilometriä ja tunturissa kulkeva Kuivin reitti 78 kilometriä pitkä. Molemmissa on kahluuylityksiä. Puiston vieressä Turun yliopiston Kevon tutkimusasema on tutkinut luontoa vuodesta 1956.
Nuorgam
Kuva: Bo-Göran Lillandt · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsKierroksen päätteeksi seuraamme Tenon rantaa 47 kilometriä koilliseen Nuorgamiin, pohjoissaameksi Njuorggán. Se on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin kylä, noin 70 astetta ja 5 minuuttia pohjoista leveyttä. Kylässä on Suomen ja Norjan välinen rajanylityspaikka, ja joen toisella puolella kulkee Norjan valtatie E6. Täällä puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea ja norjaa. Yllättävä yksityiskohta: Jäämeren rantaan on Nuorgamista matkaa vain noin 30 kilometriä. Viitisen kilometriä kylästä Utsjoen suuntaan kulkee Nivajoki–Alajalve-museotie.
Lomakuume
