Tervetuloa Valkeakoskelle! Kaupunki sijaitsee Pirkanmaalla 35 kilometriä Tampereelta etelään, keskellä Sydän-Hämeen järvimaisemia. Nimi tarkoittaa valkoista koskea, ja juuri Valkeakosken kosken äärelle, pohjoisen Mallasveden ja eteläisen Vanajaveden väliin, kasvoivat sekä kaupunki että sen paperiteollisuus. Keskustan kaupunkikuvaa hallitsee vesi, sillä sen läpi kulkee kanava. Naapureina ovat muun muassa Akaa, Hattula, Hämeenlinna ja Pälkäne. Valkeakoski tunnetaan paperista, monipuolisesta kulttuurista ja urheilusta, erityisesti jalkapallojoukkue FC Hakasta. Lähdetään kierrokselle, joka vie Suomen suurimmalle muinaislinnalle, kauniille järville ja päiväretkellä Hämeenlinnan keskiaikaiseen linnaan ja Aulangolle.
Rapola Hill Fort
Kuva: I. J. Ingberg · Public domain · Wikimedia CommonsNousemme Sääksmäen Rapolan kylään, jossa harjun laella on Rapolan muinaislinna. Harju kohoaa 65–70 metriä Vanajaveden pinnan yläpuolelle, ja linnan aluetta kiertää noin kilometrin pituinen valli, jonka päällä oli todennäköisesti hirsivarustukset. Valleilla rajattu alue on kooltaan 58 000 neliömetriä, ja se on suurin Suomesta löydetty muinaislinna. Linnaa pidetään Vanajaveden reitin linnoitusten päälinnoituksena. Kaivauksissa on löydetty 80 asuinpaikoiksi tulkittua kuoppaa ja 13 tulisijaa, mutta vain prosentti alueesta on tutkittu. Yllättävä yksityiskohta: vuoden 1340 paavin bullassa mainitaan veronsa maksamisesta kieltäytynyt Cuningas de Rapalum, Rapolan kuningas.
Häme Castle
Kuva: Kanta-Hämeen kuvapankki · CC0 · Wikimedia CommonsPäiväretki vie Hämeenlinnaan, jossa Vanajaveden rannalla kohoaa Hämeen linna, yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista. Tarkka rakennusaika on epäselvä, mutta linna rakennettiin 1200-luvun lopulla, ja ensimmäinen maininta on vuodelta 1308. Alun perin se oli harmaakivinen leirikastelli kehämuureineen, ja myöhemmin sitä korotettiin tiilellä, jota Suomessa käytettiin keskiajalla harvoin. Linnan historia on värikäs: Venäjän keisarikunta valtasi sen vuonna 1808 taisteluitta ja muutti sen pian vankilaksi. Vangit siirrettiin päälinnasta pois vasta 1953, ja yleisölle päälinna avattiin vuonna 1979.
Aulanko Nature Reserve
Kuva: Tomi Mäkitalo · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsHämeenlinnan Aulangolla on tunnettu puistometsä, jonka keskellä on luonnonsuojelualue. Luonnonpuiston nykyisen muodon loi eversti Hugo Standertskjöld 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, ja puistometsä on osa Hämeenlinnan vuonna 2001 perustettua kansallista kaupunkipuistoa. Puistossa on Aulangon näkötorni, ja Aulangon linnavuoresta on muodostunut yksi suomalaisen kansallismaiseman ikoneista. Maisemassa näkyy myös syvä menneisyys: suojelualueella kulkee Yoldiameren rantaviiva noin vuodelta 7700 ennen ajanlaskun alkua. Yllättävä yksityiskohta on, että Aulangon vuoren huippu oli Suomen ensimmäisiä kohtia, jotka tulivat esiin jääkauden jälkeen.
Mallasvesi
Kuva: Tomi Mäkitalo · CC BY 3.0 · Wikimedia CommonsValkeakosken keskustan pohjoispuolella aukeaa Mallasvesi, järvi Pälkäneen Onkkaalan ja Valkeakosken välissä. Sen pinta-ala on noin 56 neliökilometriä, ja järvessä on laskettu olevan 235 saarta. Mallasvesi on osa pitkää järviketjua, ja sen vedet laskevat Valkeakosken kanavan kautta Vanajaveteen. Yhden tulkinnan mukaan Mallasvesi on vain järvenosa, sillä Hausalon salmien kautta se yhtyy samassa tasossa olevaan Roineeseen. Yhdessä Roineen kanssa se on Suomen 42. suurin järvi. Suuren Mallasselän etelä- ja lounaisrannoilla ovat Valkeakosken kaupungin taajamat.
Roine
Kuva: User Jonik on fi.wikipedia · CC BY-SA 2.0 · Wikimedia CommonsMallasvedeltä pohjoiseen jatkuu kirkasvetinen Roine, joka sijaitsee lähinnä Kangasalla ja osin Pälkäneellä. Etelässä Roine laskee Mallasveteen, ja pohjoisesta siihen laskee Kaivannon kanavan kautta Längelmävesi. Roine on tärkeä raakavesilähde Tampereelle, ja sen vesi on hyvälaatuista. Järven keskiosan suuret saaret, Raronsalo ja Vänninsalo, jakavat sen kahdeksi järvenseläksi. Roine on tuttu monelle suomalaiselle runoista: Zacharias Topelius kirjoitti Kesäpäivä Kangasalla -runossaan Roineen armaista aalloista, ja Karl Collan sävelsi runon Roineen rannalla. Näin järvestä tuli osa suomalaista kansallismaisemaa.
Lomakuume
