Tervetuloa Varkauteen, Pohjois-Savon eteläosan teollisuuskaupunkiin! Ennen vuotta 1929 kaupungin nimi kirjoitettiin muodossa Warkaus, ja vanha kirjoitusasu elää yhä paikallislehden nimessä Warkauden Lehti. Varkaus tunnetaan tehtaistaan, joista tunnetuimmat ovat Stora Enson, aiemmin A. Ahlström Osakeyhtiön, Varkauden tehtaat. Vettä riittää: kaupungin pinta-alasta noin neljännes on vesistöjä, ja täällä Unnukan vedet laskevat koskien ja kanavien kautta Saimaaseen. Kierroksemme vie kaupungin järvelle ja sieltä Saimaan kansallispuistoihin sekä Heinäveden kahteen ortodoksiseen luostariin, joiden tarinat alkavat kaukaa Laatokalta ja Karjalankannakselta.
New Valamo
Kuva: Niera · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia CommonsHeinäveden rauhassa sijaitsee Valamon luostari eli Uusi Valamo, Suomen ortodoksisen kirkon munkkiluostari. Sen perinne ulottuu vuoteen 1717 ja Laatokan pohjoisosan Valamon saaristoon, joka on nykyään Venäjän Karjalan tasavallassa. Talvisodan aikana vuonna 1939 noin 190 munkkia evakuoitiin vanhasta luostarista Itä-Suomeen, ja tilapäisen asuinpaikan jälkeen he päättivät asettua Heinävedelle. Nykyiselle paikalleen luostari perustettiin vuonna 1940. Kiinnostava yksityiskohta: postiosoitteessa käytetään yhä epävirallista nimeä Uusi-Valamo. Luostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin keskus, joka ottaa vierailijoita vastaan ympäri vuoden.
Lintula Holy Trinity Convent
Kuva: Upp75 · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsHeinäveden Palokin kylässä on Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari, Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen nunnaluostari. Sen tarina alkoi Karjalankannakselta: salaneuvos F. P. Neronov lahjoitti vuonna 1894 maatilan Kivennavan Lintulan kylästä, ja seuraavana vuonna perustettiin venäläisten nunnien yhteisö. Nimen luostari sai läheisestä kylästä ja joesta. Perustaminen ei ollut helppoa, sillä Suomessa oli yhä voimassa Ruotsin vallan aikainen lainsäädäntö, joka suojasi luterilaisen kirkon asemaa, ja ympäristökin oli pääosin luterilaista. Lopulta luostari perustettiin Pyhän Synodin päätöksellä ja keisarin suostumuksella kesällä 1895.
Linnansaaren kansallispuisto
Kuva: Walter Rodriguez · CC BY 2.0 · Wikimedia CommonsHaukiveden keskellä, osana Suur-Saimaata, on Linnansaaren kansallispuisto, joka perustettiin vuonna 1956. Pääsaaren lisäksi puistoon kuuluu satoja pienempiä saaria ja luotoja. Linnansaarella on vanha torppa, jonka pelloilla harjoitetaan yhä kaskeamista, jotta vanhat viljelykasvit ja perinnemaisema säilyisivät. Suuri osa saaresta on luonnontilaista kangasmetsää, ja joukossa on lehtomaisiakin osia. Puiston vesillä elää äärimmäisen uhanalainen saimaannorppa. Kesällä pääsaarelle kulkee vuorovene, ja yllättävää kyllä talvella saarelle voi tulla myös aurattua retkiluistelureittiä pitkin.
Kolovesi National Park
Kuva: Paul Lenz · CC BY-SA 2.5 · Wikimedia CommonsKolovesi on erämainen kansallispuisto Saimaalla, Enonkosken, Heinäveden ja Savonlinnan alueella. Se perustettiin vuonna 1990 suojelemaan Suur-Saimaan luonnontilaista saaristoa, saimaannorpan elinympäristöä ja eteläsuomalaista metsäluontoa, ja puistoa on myöhemmin laajennettu. Jääkauden muovaamalle maisemalle ovat ominaisia vedestä nousevat jyrkät kalliot. Alueelta on löydetty kalliomaalauksia, ja kansallispuiston tunnuksen aiheena on Vierunvuoren kalliomaalaus. Moottoriveneet ovat alueella kiellettyjä, joten puistoon tutustutaan parhaiten melomalla tai soutamalla. Mäntysalon saarella kulkee merkitty retkeilyreitti.
Unnukka
Kuva: Antti Leppänen · CC BY-SA 3.0 · Wikimedia CommonsVarkauden pohjoispuolella levittäytyy Unnukka, 80 neliökilometrin järvi Vuoksen vesistön Leppävirran reitillä. Se saa vetensä pohjoisesta Kallavedestä, ja Kallaveden reitin vesistä 70 prosenttia virtaa Unnukkaan. Varkaudessa vedet laskevat Ämmäkosken, Kämärinkosken, Taipaleen kanavan ja Huruskosken voimakanavan kautta Saimaan Haukiveteen. Järvi on rikkonainen, ja sillä on yli 400 saarta, joista suurin, Leppäsalo, on yli 10 neliökilometrin kokoinen. Leppävirralta Varkauteen järveä riittää lähes 30 kilometriä. Yllättävä yksityiskohta: sokkeloisella järvellä on rantaviivaa peräti 478 kilometriä.
Lomakuume
